Vakuutuskassan nimi on VR Vakuutuskassa Raide.

Kassan kotipaikka on Hyvinkää.

Kassan tarkoituksena on näissä säännöissä määriteltyjen etuuksien myöntäminen.

Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella lakia eläkesäätiöistä ja eläkekassoista eläkekassoista (946/2021) ja vakuutuskassalakia (948/2021)

Kassan toimintaa valvoo Finanssivalvonta.

Kassassa on oltava vähintään 100 vakuutettua.

Kassan toimintapiirin muodostavat seuraaviin työnantajiin työsuhteessa olevat henkilöt:

• VR-Yhtymä Oyj
• VR Kunnossapito Oy (VR FleetCare Ltd)
• Avecra Oy
• Oy Pohjolan Liikenne Ab
• VR-Yhtymän konsernin kotimaiset yhtiöt, joissa VR:n omistusosuus on yli 50%
• Lisäksi toimintapiiriin kuuluvat edelleen vakuutetut työssäkäyvät henkilöt, jotka ovat olleet vakuutettuja 27.11.2023 ja joiden työnantaja on
• Liikenne- ja viestintäministeriön alainen Väylävirasto (aik. Liikennevirasto ent. Ratahallintokeskus)
• HSL:n (Helsingin seudun liikennekuntayhtymä ent YTV)
• Fintraffic Raide Oy (ent. Finrail Oy Valtio-omistaja eriytti itsenäiseksi yhtiöksi 1.1.2015)
• Cinia Oy
• Silta Oy

Toimintapiiriin kuulumisen edellytyksenä on, että henkilö saa työnantajalta pääasiallisen toimeentulonsa. Toimintapiiriin ei voi kuulua henkilö,joka on toisen sairaus- tai vakuutuskassan jäsen. Lisäksi toimintapiiriin eivät kuulu henkilöt, joiden työsuhde on tarkoitettu tilapäiseksi tai enintään 18 kuukautta kestäväksi.

Kassan vakuutetuksi on oikeutettu liittymään kassan toimintapiiriin kuuluvat henkilöt. Vakuutetuksi hakevan on toimitettava hallituksen hyväksymä selvitys terveydentilastaan lääkärin T-lausunnolla. Kassan hallitus toteaa vakuutussuhteen ehtojen täyttymisen ja päättää vakuutussuhteen alkamisesta.

Vakuutussuhde alkaa hallituksen päätöstä seuraavan kuukauden alusta.

Vakuutussuhteen alkaessa vakuutetulle lähetetään kassan säännöt sähköpostiosoitteeseen. Vakuutettuja tiedotetaan sääntömääräyksistä ja -muutoksista vakuutuskassan internetsivustolla.

Vakuutettu eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin.

Vakuutettu voi erota kassasta omalla kirjallisella pyynnöllä. Kassasta omasta pyynnöstä eronneella ei ole oikeutta liittyä kassaan uudelleen.

Vakuutettu katsotaan kassasta eronneeksi mikäli maksuhuomautuksista/perintätoimista huolimatta hän ei ole maksanut vakuutusmaksuja 3 kuukauden ajalta.

Jos vakuutettu on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, joilla on merkitystä kassan sääntöjen mukaisen etuuden saamiseen tai suuruuteen, tai vakuutettu on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman, on hallituksella oikeus erottaa vakuutettu joko kokonaan tai määräajaksi.

Vakuutussuhde päättyy työsuhteen päättyessä.

Vakuutetulla, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.

Vakuutetun vakuutusmaksu on 1,1 % vakuutetun työnantajalta saamasta ennakkoperintälain (1118/1996) alaisesta palkasta.

Vakuutusmaksua ei peritä palkattoman poissaolon ajalta.

Vakuutetulla ei ole maksuvapautuksen ajalta oikeutta näiden sääntöjen 10§ mukaisiin etuuksiin. Mikäli kassan säännöissä mainitun työnantajan maksama palkka on korkeampi kuin muualta saatava palkka tai eläke, vakuutussuhteen edellytysten voidaan katsoa täyttyvän. Jos taas muut tulot ovat korkeammat, hän jää kassan ulkopuolelle.

Vakuutusmaksut suoritetaan kassan hallituksen määräämällä tavalla. Hallitus on oikeutettu järjestämään vakuutusmaksun perimisen myös työnantajan pidättämänä palkanmaksun yhteydessä. Vakuutusmaksut tilitetään kassalle vähintään kerran kuukaudessa.

Mikäli vakuutusmaksut peritään palkanmaksun yhteydessä on vakuutettu velvollinen tarkkailemaan, että pidätykset tulevat suoritetuksi. Mahdollisista virheellisyyksistä on heti ilmoitettava kassan toimihenkilöille.

Kassan taloudellisen tilan vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa vakuutusmaksuja enintään 15 prosentilla. Vakuutusmaksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on toteutettava sääntömuutoksena.

Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia vakuutetulle, jonka terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi, sairauden hoitamiseksi sekä raskauden ja synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin, hammaslääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, olisi tullut maksamaan.

1. Sairaalakorvaus
   Sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksu, enintään keskussairaalan toimintayksikössä annetusta lyhytaikaisesta hoidosta perittävän hoitopäivämaksun enimmäismäärään saakka. Korvausta suoritetaan enintään 60 vuorokaudelta saman kalenterivuoden aikana ja enintään julkisen hoitopäivämaksun verran vuorokaudelta. Sairaalakorvausta suoritetaan vakuutetulle kaikkiaan yhteensä enintään 180 vuorokaudelta vakuutuksen voimassaoloaikana.
2. Hammashoito
   Vähintään yhden vuoden kassaan kuuluneelle korvataan hammaslääkärin, hammasteknikon, hammashoitajan tai suuhygienistin palkkioista sekä hammastekniset, hammaslaboratorio- ja kuvantamistutkimusten kustannukset sekä edellisiin liittyvät kanta- ym. käyntimaksut. Korvauksen määrä on enintään 500 euroa kalenterivuodessa ja kassankokous vahvistaa korvauksen enimmäismäärän kalenterivuodessa vakuutettua kohden.
   Korvaus kohdentuu sen vuoden etuuteen, milloin hoito, valmistus tai työ on aloitettu.
3. Lääkkeet
   1. lääkärin, hammaslääkärin ja rajoitetun määräämisoikeuden saaneen terveydenhuollon ammattihenkilön määräämistä lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista, niitä vastaavista tuotteista ja perusvoiteista silloin, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla. Korvaus lasketaan viitehinnasta. Sairausvakuutuslain mukaan korvattavat lääkkeet korvataan vuotuiseen omavastuuosuuteen asti. Sairausvakuutuslain mukaisten lääkkeiden alkuomavastuu korvataan.
   2. 20% niistä lääkärin, hammaslääkärin ja rajoitetun määräämisoikeuden saaneen terveydenhuollon ammattihenkilön määräämistä lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista, niitä vastaavista tuotteista ja perusvoiteista, jotka eivät ole sairausvakuutuslain mukaan korvattavia. Lisäetuuskorvauksen enimmäismäärä on 300 euroa kalenterivuodessa vakuutettua kohti. Korvausta maksetaan kerralla enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä.

Kassankokous vahvistaa korvauksen enimmäismäärän kalenterivuodessa vakuutettua kohden.

4. Silmälasikorvaus
   Vähintään yhden vuoden vakuutussuhteen jälkeen vakuutetulle korvataan silmälääkärin tai optikon määrämien silmälasien tai piilolinssien hinnasta aikaisintaan kahden vuoden väliajoin 500 euron enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti. Kassankokous vahvistaa korvauksen enimmäismäärän vuosittain. Korvauksen edellytyksenä on, että linssit ovat näkökykyä korjaavat. Vaihtoehtoisesti silmälasikorvauksen sijaan korvataan silmien
   näkökyvyn korjausleikkauksesta enintään 750 euron enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti. Kassankokous vahvistaa korvauksen enimmäismäärän vuosittain. Korvauksen uudelleen saamisen edellytykset ovat samat kuin silmälasihankinnan osalta.
5. Päiväkirurgiamaksu
   Julkisen terveydenhuollon päiväkirurgiamaksu kokonaisuudessaan.
6. Hyvinvointi/hierontakorvaus
   Fysioterapeutin, hierojan, naprapaatin, kiropraktikon, osteopaatin tai jalkahoitajan antamasta hoidosta korvataan enintään 90 euroa kalenterivuodessa vakuutettua kohti.Kassankokous vahvistaa korvauksen enimmäismäärän kalenterivuodessa vakuutettua kohden.
7. Terapiakorvaus
   Psykologin tai psykoterapeutin antaman terapian kustannuksista korvataan 15%, kuitenkin enintään 300 euroa kalenterivuodessa vakuutettua kohden.Kassankokous vahvistaa korvauksen enimmäismäärän kalenterivuodessa vakuutettua kohden.

Vakuutetun kuoltua suoritetaan hautausavustuksena 400 euroa. Kassankokous vahvistaa korvaussumman vuosittain.

Hautausavustus maksetaan puolisolle, mikäli vakuutettu kuollessaan oli avioliitossa tai vakuutetun kanssa samassa taloudessa kuoleman aikaan asuneelle avopuolisolle.

Muussa tapauksessa hautausavustus maksetaan vakuutetun lapsille, tai ellei heitä ole, vakuutetun vanhemmille, taikka ellei kumpikaan heistä ole elossa, kuolinpesälle.

Jos avustukseen oikeutettu ei huolehdi hautauksesta, voidaan avustus maksaa sille, joka on tosiasiallisesti huolehtinut hautauksesta. Kun vakuutetun puoliso kuolee, on hautausavustus puolet vakuutetun hautausavustuksesta ja se maksetaan vakuutetulle. Tätä avustusta ei kuitenkaan suoriteta siinä tapauksessa, että puoliso on vakuutettu tässä vakuutuskassassa.

Edellä 2 momentissa olevaa määräystä avioliitosta ja puolisosta sovelletaan myös rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2001) tarkoitettuun rekisteröityyn parisuhteeseen ja parisuhteen osapuoleen.

Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että

1. tutkimuksen on suorittanut tai hoidon antanut lääkäri tai muu asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran ammattihenkilöiden keskusrekisteriin.
2. yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (741/2023) tarkoitetussa yksityisen terveydenhuollon toimintayksikössä.

Kassa korvaa ainoastaan vakuutussuhteen voimassaoloaikana syntyneitä kustannuksia.

Edellä 10 §:ssä mainittuja etuuksia ei suoriteta siltä ajalta, minkä vakuutettu on palkattomalla vapaalla. Vakuutusmaksua ei peritä palkattomalta ajalta. Vakuutetulla ei maksuvapautuksen ajalta ole oikeutta näiden sääntöjen mukaisiin etuuksiin. Vakuutusmaksusta vapautettua aikaa ei lueta kassan vakuutusajaksi esimerkiksi hammashoito- ja silmälasikorvauksen 10§ kohdassa 2 ja 4 mainittuja aikoja laskettaessa. Jos vakuutettu on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, joilla on merkitystä lisäetuuden saamiseen tai suuruuteen, on hallituksella oikeus erottaa vakuutettu joko kokonaan tai määräajaksi tai hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Kassa on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista vakuutettua tai edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Hallituksella on oikeus määrätä mitä palveluntuottajaa on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta. Jos vakuutettu ei noudata näiden sääntöjen määräyksiä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.

Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti. Hakemuksessa tai sen liitteessä on annettava tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuskassan vastuun arvioimiseksi.

Lisäetuuskorvausta on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Hautausavustusta on haettava vuoden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.

Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutuskassalain 6 luku 8 §:n säännöksiä.

Jos vakuutettu tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin. Aiheettomasti maksetun lisäetuuden perinnässä on noudatettava hyvää perintätapaa ja vakuutettua tai muuta edunsaajaa on kuultava. Takaisinperinnästä voidaan luopua joko kokonaan tai osittain, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi eikä aiheeton maksaminen ole johtunut vakuutetun tai muun edunsaajan vilpillisestä menettelystä tai jos aiheettomasti maksettu määrä on vähäinen. Takaisinperittävä määrä voidaan kuitata kassan myöhemmin maksamasta etuudesta, jos vakuutettu tai muu edunsaaja siihen suostuu.

Kassan hallituksen on laadittava näitä tilanteita varten menettelytapaohjeet, joilla varmistetaan vakuutettujen yhdenmukainen kohtelu.

Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutusrahoitusneuvonnasta. Ratkaisusuositusta koskeva pyyntö on toimitettava omaan kassaan tai Vakuutusja rahoitusneuvontaan 30 päivän kuluessa siitä, kun vakuutettu on saanut tiedon päätöksestä.

Vakuutetun katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä päätöksen antopäivästä.

Lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi saattaa asian myös tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kanne on nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun etuuspäätökseen tyytymätön sai kirjallisesti tiedon kassan päätöksestä ja kolmen vuoden määräajasta. Tuomioistuin on kassan kotipaikan yleinen alioikeus eli Itä-Uudenmaan käräjäoikeus. Kanne voidaan tutkia myös siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä vaatimuksen esittäjällä on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.

Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.

Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen, kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta.

Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.

Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.

Sen estämättä mitä 4 momentissa on määrätty, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahastonsa määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.

Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon.

Käyttörahastoa saadaan käyttää:

1. tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen
2. hallituksen harkinnan mukaan kassan säännöissä mainittujen lisäetuuksien lisäämiseksi
3. hallituksen harkinnan mukaan kassan säännöissä mainittujen lisäetuuksien määräaikaiseksi lisäämiseksi sääntöjen 10 §:n 6 kohdassa sekä 10§ 7 kohdassa
   mainitut etuudet määräajaksi.
4. hallituksen harkinnan mukaan palkattomien poissaolojen ajalta kassan säännöissä mainittujen etuuksien maksamiseen.

Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia maksamatta olevia korvausmääriä ja muita määriä. Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.

Kassan tilikautena on kalenterivuosi.

Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1196/2021) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajalle tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.

Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään vararahastoa.

Kassassa ei ole vakuutuskassalain 4 luvun 12§:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.

Kassalla on yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja.

Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella vakuutetulla on oikeus osallistua ja käyttää puhevaltaa. Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa. Hallituksen erikseen niin päättäessä kokoukseen saa osallistua myös postin, tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.

Kassankokouksessa on kullakin vakuutetulla yksi ääni. Vakuutettu käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehellä on oikeus edustaa enintään yhtä vakuutettua. Vakuutetun asiamiehen tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.

Kassalla on vuosittain yksi varsinainen kassankokous.

Varsinainen kassankokous pidetään viimeistään huhtikuussa.

Varsinaisessa kassankokouksessa:

1. esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;
2. päätetään edellisen vuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta
3. päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;
4. päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle;
5. päätetään muista toiminpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta;
6. määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot
7. valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle;
8. valitaan tilintarkastajat ja tarvittavat varatilintarkastajat; sekä
9. käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.

Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta tai kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Vakuutetulla on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi. Vaatimus tulee esittää hallitukselle kirjallisesti niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu silloin, kun kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.

Kokouskutsu ylimääräiseen kassankokoukseen on toimitettava kahden viikon kuluessa sääntöjen 26 § 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.

Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokousaika ja -paikka sekä kokouksessa käsiteltävät asiat. Jos kokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa. Silloin, kun kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassan vakuutettujen nähtävinä. Asiakirjat on oltava nähtävinä myös kassankokouksessa. Vastaavasti on meneteltävä, kun kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa kassan internetsivuilla.

Kassankokouksessa puhetta johtaa kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö. Kassankokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä ellei laki tai näiden sääntöjen muu kohta toisin määrää. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.

Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet.

Asiasta, jonka käsittelyssä ei ole noudatettu eläkesäätiö- ja eläkekassalain säännöksiä menettelytavoista tai näiden sääntöjen kokouskutsua koskevia määräyksiä, saadaan tehdä päätös vain, jos ne vakuutetut, joita laiminlyönti koskee, antavat siihen suostumuksensa. Jos asiasta on lain tai näiden sääntöjen mukaan käsiteltävä kassankokouksessa, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa.

Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa asiaa käsittelemään.

Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään paikalla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä äänestyksen tulos silloin, kun päätöksestä on äänestetty. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa tai muutoin vakuutettujen nähtävänä. Vakuutetuilla on oikeus saada jäljennös pöytäkirjasta ja sen liitteistä.

Kassan hallitukseen kuuluu 6 varsinaista jäsentä, joista jokaisella on oltava henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen valitsee kassankokous. Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme (3) vuotta.

Toimikausi päättyy uuden vaalin toimittavan kassankokouksen päättyessä.

Hallituksesta eroaa joka vuosi 2 varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä.

Kassankokous vahvistaa vuosittain hallituksen jäsenille maksettavan kokouspalkkion suuruuden sekä hallituksen puheenjohtajalle ja sihteerille lisäksi maksettavan vuosipalkkion suuruuden.

Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Hallituksen tehtävänä on erityisesti:

1. valita ja erottaa toimitusjohtaja sekä määrätä hänen toimenhoitonsa ehdoista;
2. antaa toimitusjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten ohjeet ja määräykset;
3. vastata kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä;
4. päättää kassan varojen sijoittamisesta ja lainojen ottamisesta;
5. päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia toimitusjohtajalle tai kassan toimihenkilölle;
6. kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa
   yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi
7. antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen

Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Toimitusjohtaja ei voi toimia hallituksen puheenjohtajana.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään 3 muuta jäsentä on paikalla. Hallituksen päätökseksi tulee se ehdotus, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan. Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija.

Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

Pöytäkirjaan on merkittävä:

1. kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;
2. kokouksessa paikalla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;
3. kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet
4. esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat

Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka eläkesäätiö- ja eläkekassalain 4 luvun 13§:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, toimitusjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.

Kassan on sijoitettava varansa tuottavasti ja turvaavasti sekä maksuvalmius varmistaen.

Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle vieraaseen tarkoitukseen.

Kassan on sopeutettava toimintansa sellaiseksi, että toiminta on mahdollista ilman lainanottoa.

Kassa saa kuitenkin ottaa tilapäisesti lyhytaikaisia lainoja maksuvalmiuden ylläpitämiseksi.

Kassa ei saa antaa takausta.

Kassa voi sulautua/jakautua. Sulautumisen ja jakautumisen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassalain 7 luvussa säädetään.

Kassan vakuutuskannan luovuttaminen sekä vapaaehtoisen selvitystilan ja kassan purkamisen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassalain 8 luvussa säädetään.

Vakuutuskassan lakisääteisen selvitystilan ja purkamisen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassalain 9 luvussa säädetään

Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava

1. jollei vakuutettujen lukumäärä kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt näissä säännöissä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida
   pitää todennäköisenä, että lukumäärä lähinnä neljän seuraavan kuukauden aikana nousee edellä tarkoitetusta korkeampaan määrään;
2. jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole katettu kahden seuraavan tilikauden aikana.
3. jos kassa ei täytä vastuuvelan laskentaperusteita tai vastuuvelan kattamista ja katteen eriyttämistä koskevia vaatimuksia
4. jos säännöissä erikseen niin määrätään
5. jos Finanssivalvonta on määrännyt kassan purettavaksi

Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan vakuutettuja. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta suorittamiensa vakuutusmaksujen suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.